Verkosto-osaaminen & TKI- ja innovaatio-osaaminen

1. Miten hyödynnät ammatillista verkostoasi opintojakson/tutkinnon osan suunnittelussa? (Annapurna, verkosto)
2. Miten opettaja toteuttaa työelämäyhteistyötä (Halti, verkosto)
3. Miten opettaja kehittää omaa toimintaa keräämänsä palautteen perusteella? (Elbrus, TKI)
4. Millaisia tutkimus- tai kehittämishankkeita koulutuksen kehittämiseksi on, ja mikä on opettajan rooli niissä (kuvaa esimerkki)? (Mount Everest, TKI)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Osaamistavoitteet:

9. Hyödynnät työelämälähtöisiä ja yrittäjyyttä tukevia oppimisympäristöjä.   
9.1. Ymmärrät yrittäjyyskasvatuksen merkityksen opettajan työssä.
9.2. Tiedät opettajan työhön liittyviä si säisiä ja ulkoisia verkostoja ja niiden toimintoja. 
9.3. Ymmärrät ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön kokonaisuuden.

10. Reflektoit omaa pedagogista osaamistasi.
10.1. Kehität omaa toimintaasi opettajana ja ohjaajana keräämäsi palautteen perusteella.
10.2. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Oman opetustuntimme aihe oli: Miten opettaja kehittää omaa toimintaa keräämänsä palautteen perusteella?

Ennakkkotehtävänä pohdimme miten kukin ryhmän opettajaoppilas on kehittänyt omaa toimintaansa opetustunneiltaan saamansa palautteen perusteella. Onko palautteesta ollut hyötyä ja miten palautetta on osattu hyödyntää? Opettajaopiskelijat kertoivat omia kokemuksiaan palautteesta erilaisissa opetustilanteissa. Keskustelussa kävi ilmi, että palautteen kerääminen riippuu hyvin paljon siitä, että minkälaisista opiskelijoista ryhmä koostuu ja mitä opetetaan. Palautteen kerääminen tapahtuu tilanteen mukaan.

Verkko-opetustunneilla olemme keränneet palautteen Google Forms -lomakkeilla. Itse olen huomannut, että palautelomaketta tehdessä ja käytettäessä tärkeintä on miettiä, että minkälaisia kysymyksiä lomakkeeseen tekee. Olisi osattava tehdä sellaisia kysymyksiä, joiden avulla saisi rakentavia vastauksia. Lomakkeessa ei saisi olla liikaa kyllä/ei -tyyppisiä kysymyksiä. Ne sopivat joihinkin kysymyksiin, mutta niiden perusteella omaa opetusta on vaikeampi kehittää.

Itsenäni palautteessa on kiinnostanut, että miten opetettu asia on pystytty omaksumaan ja mitä mieltä opettajaopiskelijat ovat olleet valituista opetusmenetelmistä. Pääsääntöisesti oma ja ryhmämme saama palaute on ollut positiivista ja rakentavaa palautetta. Olen huomannut, että jokaisella opettajaopiskelijalla on oma luontainen opetustyyli, joka pysyy melko samanlaisena. Mitä paremmin opetettavan asian osaa, niin sitä parempi opetustunti yleensä on. Erilaisilla opetusmenetelmillä tuntiin saa hyvin monipuolisuutta ja opiskelijoiden aktivointia.

Opetustunnnillemme teoriaa löytyi mm. Opettajan käsikirjasta HTTP://LIB.TKK.FI/REPORTS/2009/ISBN9789622480637.PDF. Tunnilla opettajaopiskelijat etsivät itse Opettajan käsikirjasta  eri tapoja palautteen keräämiseksi.

Tällaisia tapoja löytyi:

• ulkopuolinen arviointi
• vertaisopettajan havainnot
• omat havainnot
• itsearviointi
• kysymykset opiskelijoille
• keskustelut opiskelijoiden kanssa
• kyselylomakkeet
• haastattelut
• työryhmä
• opintosuoritukset

Tehtävän tarkoituksena oli, että opiskelijat tietävät eri tapoja, joilla opettaja voi kerätä palautetta opetuksestaan ja miten palautetta voi hyödyntää.

Tunnilla tuutori Esa huomautti, että tärkeää on myös välitön palaute tunnilla eikä vain jälkikäteen kerätty palaute. Seuraamalla tunnin sujumista opettaja saakin varmasti parhaimman palautteen, reaaliaikaisesti ja helposti. Miten tehtävät, harjoitukset ja keskustelut opiskelijoiden kanssa sujuvat. Minkälainen ilmapiiri ja oppimisympäristö luokassa vallitsee. Saako opettaja opiskelijoiden mielenkiinnon heräämään ja näyttävätkö oppimistulokset hyviltä.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitä enemmän opettajalla on ammatillista verkostoa sitä enemmän opettaja voi sitä hyödyntää opetuksessaan. Omaa ammatillista verkostoa voi hyödyntää opetuksen suunnittelussa esimerkiksi käymällä yritysvierailuilla tai pyytämällä asiantuntijoita vierailemaan koulussa ja kertomaan omasta alastaan ja sen näkymistä.

Haltin opetustunnilla käsittelimme työelämäyhteistyötä. Tutustuimme YES-toimintaan http://www.yesverkosto.fi/palvelut/koulu-yritys-yhteistyo/, joka on koulu-yritysyhteistyötä. Sen tarkoituksena on helpottaa koulujen/opettajien ja yritysten välisten kontaktien ja yhteistyön syntymistä erilaisten toimintamallien avulla. Toiminnalla pyritään tutustuttamaan opiskelijoita työelämään, yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään. Mielestäni YES-toiminnassa yritetään hyvällä tavalla tehdä koulujen/opettajien  ja yritysten yhteistyö helpommaksi ja luoda verkostoja kätevästi aluksi internetin avustuksella. 

TKI eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yksi tärkeä tekijä Suomen talouden kehitykselle ja menestykselle. TKI -toiminta on ollut paljon korkeakoulujen vastuulla. Nyt kuitenkin Ammatillisen koulutuksen reforminkin yksi tavoite on vahvistaa ammattillisen koulutuksen roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa. Ammatillista koulutusta ja opettajia yritetään ottaa tehokkaammin mukaan alueelliseen eri koulutusasteiden yhteiseen TKI-toimintaan. Korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten alueellinen yhteistyö varmasti kannattaakin, kun se organisoidaan hyvin ja yhteistyöstä tulee luonteva osa eri koulutusasteiden toimintaa.

Ammatillisen koulutuksen innovaatio- ja tuotekehitystoiminnasta voi lukea enemmän osoitteesta: 

http://www.oph.fi/download/178712_ammatillinen_koulutus_ja_innovaatio_ja_tuotekehitystoiminta.pdf

Tunnilla Mount Everest -ryhmä tutustutti meidät KOPE -kehittämishankkeeseen, jossa suunnitellaan yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä.

🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺
Teoriaa arvioinnista:

Opetusta arvioitaessa hankitaan tietoa opetuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista.Ennen arvioinnin toteuttamista, tarvittavien mittarien laatimista, arviointikriteerien luomista ja tiedon keräämistä on määriteltävä mitä tietoa arvioinnilla tavoitellaan ja mihin tarkoitukseen arviointia tehdään. Arviointi mahdollistaa opetuksen kehittämisen. Opetuksen arvioinnin kohteita voi olla lukuisia. Pyrittäessä parantamaan oppimisen laatua arvioinnin pääkohteena tulisi kuitenkin olla oppimistuloksia parhaiten kuvaavat asiat, kuten opiskelijoiden tekemät tuotokset, harjoitukset ja opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut.

Opetuksen arvioinnissa voidaan edetä esimerkiksi seuraavasti:

1. Selvitä oma halukkuus ja motivaatio opetuksen ja oppimisen arviointiin ja kehittämiseen.

2. Mieti mitkä opintojakson osa-alueet tai asiat ovat mielestäsi kehittämistarpeessa.

3. Valitse kehitettävät kohteet.

4. Määrittele tavoiteltujen osaamistulosten kannalta hyvä ja huono opetus- ja opiskelutoiminta.

5. Valitse opetuksen arvioinnissa käytettävät menetelmät.

6. Tee arviointipohjat ja suorita arviointitiedon keruu.

7. Analysoi, tulkitse ja suhteuta saatu arviointitieto.

8. Pyrkimyksenä on korjata ongelmien syitä seurauksien sijaan.

9. Toteuta kehittämistoimenpiteet kerätyn arviointitiedon ja suunnitelmien pohjalta.

Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17519/ei_kai_palautetta_turhaan_kerattaisi.pdf?sequence=1