Suunnitteluosaaminen 2

Ammattipedagogisen osaamisen osaamistavoitteet:

Opetuksen suunnittelu käytännössä. Ydinainesanalyysi. Osaamisperusteisen opetuksen suunnittelu.


3. Opetat ja ohjaat oman alasi koulutuskokonaisuuden

3.1. Käytät opetuksessasi ja ohjauksessasi monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä

3.2. Hallitset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot

3.3. Opetat ja/tai ohjaat digitaalisia oppimisratkaisuja hyödyntäen

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Torstai 21.9.2017 Suunnittelu 2, opettajatiimit opettavat


Tiimi 1: Miten ydinainesanalyysi tehdään? (Marko, Annapurna)

Tiimi 2: Mitkä ovat opetuksen suunnittelun vaiheet? (Tanja, Elbrus)

Tiimi 3: Case: Miten pedagoginen käsikirjoitus tehdään. Esimerkki omalta alalta, oman alan opintosuunnitelmasta (Kai, Halti)

Tiimi 4: Mikä muuttuu, kun siirrytään oppiainelähtöisestä mallista osaamisperusteiseen malliin (Katri ja Elina, Mount Everest)

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tällä kertaa ryhmämme aihe oli: Opetuksen suunnittelun vaiheet. Se tuntui helpommalta aiheelta kuin edellinen aiheemme oppimiskäsityksistä oli. Opetukselle löytyi hyvä runko Esan ja Tiiun materiaaleista. Siitä oli mukava alkaa kokoamaan opetustuntia. 

Tieto opetuksen suunnittelun vaiheista helpottaa käytännön opetuksen suunnittelua. Hyvä suunnittelu antaa perustan hyvälle oppitunnille. Mitä vähemmän opettajalla on opettajakokemusta sitä tärkeämpää mielestäni opetuksen tarkka suunnittelu vaihe vaiheelta on. Se antaa kokemattomallekin opettajalle varmuutta opetukseen. Mielestäni erilaisista opetusmenetelmistä on hyvä tietää mahdollisimman paljon. Niiden avulla aloittelevankin opettajan on helpompi suunnitella opetustunnista opiskelijaa paremmin aktivoiva. Niinpä tähänkin sivulle laitoin hyvin eri opetusmenetelmiä havainnollistavan kuvan.

Opettajan opetuksen ja ohjauksen suunnittelun päätavoite tulisi olla oppilaiden oppimisen tukeminen, että opiskelijat saavuttaisivat tavoitteena olevan osaamisen.

Ammatillisten perustutkintojen perusteista päättää Opetushallitus. Perusteet löytyvät linkistä:
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ammatilliset_perustutkinnot. 

Nämä valtakunnalliset tutkintojen perusteet sisältävät tiedot opetuksen tavoitteista, sisällöstä, toteutuksesta ja arvioinnista. Perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä tekee opetussuunnitelmat eri osaamisaloille. Niiden avulla opettajat päättävät tuntisuunnitelmat ja opetusmateriaalit ja opiskelijat täyttävät henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa, HOPS:in.

Opetussuunnitelma on julkinen asiakirja, jonka tehtävänä on antaa opiskelijoille tietoa opintojen rakenteesta, arvioinnista ja suorittamisesta. Se perustuu lakiin ja asetuksiin.

Ammatillinen perustutkinto koostuu 180 osaamispisteestä. Se jakautuu ammatillisiin tutkinnon osiin (145 osp) ja yhteisiin tutkinnon osiin (35 osp). Ammatilliset tutkinnon osat on muodostettu työelämän toiminnan pohjalta. Yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. 

Myös käsitteet ydinainesanalyysi ja pedagoginen käsitekartta tulivat nyt tutuiksi. Ne ovat keinoja opetuksen parempaan suunnitteluun ja ovat tarkoitettu auttamaan opetuksen suunnittelussa. 

Omia opetusharjoittelun tunteja alan kohta suunnittella. Opetan ammattiopistossa yhteiskuntataidon kurssista vapaavalinnaisen osan, Toimiva talous. Opiskelijat ovat rakennusalan 2. vuosikurssin opiskelijoita. Oppikirja on heille tuttu, koska he ovat siitä jo osan suorittaneet yhteiskuntataidon pakollisissa opinnoissa. Osaamistavoitteita kurssille on tuntea oman alan yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus, osata seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia, osata kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen ja osata selvittää kansantalouden peruskäsitteitä, keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkitys kansantaloudelle. 

Opetussisältö muodostuu pääasiassa kirjan sisällöstä. Lisätietona käsittelemme yleisiä yhteiskunnan talouteen liittyviä asioita, joita kuulee esimerkiksi uutisissa. Tarkempaa sisältöä ja opetusmenetelmiä en ole vielä suunnitellut. Opetusmenetelmiä yritän käyttää monipuolisesti ja testata erilaisia menetelmiä, esimerkiksi yhteistoiminnallisia ja ongelmanratkaisuun perustuvia menetelmiä. Ajattelen, että ryhmätyöt olisivat hyviä luokan ryhmähengen kannalta. Osaamista arvioin arviointikriteerien perusteella, jotka on luokiteltu tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän tasolla.

Täydennä ja kerro esimerkki sinun alasi oppimisprosessista eli miten jokin sinun alaasi liittyvä yksittäinen asia voidaan oppia: mitä vaiheita siihen liittyy. Miten ohjaat opiskelijaa eri vaiheissa?

Esimerkiksi, opetustunnin aihe: Raha ja rahalaitokset. Kesto noin 3 opetustuntia. Kaksoistunti + seuraavasta kaksoistunnista ensimmäinen tunti. Oppilaat rakennusalan 2. vuosikurssin oppilaita, jotka ovat noin 17-18 vuotiaita.

1. oppitunti. Ensiksi keskustelisimme minkälaista rahaa on olemassa. Setelit, kolikot ja pankkiraha.
Ja miksi rahaa tarvitaan?


Kerron/keskustelemme mitä tehtäviä perinteiset/varsinaiset pankit hoitavat. Katsoisimme aiheesta ehkäpä lyhyen videon. Miettisimme mitä pankin palveluja tarvitsemme ja mistä pankin palveluista haluaisimme tietää enemmän. Esimerkiksi asuntolaina, ASP-tili, rahastot, yms.

2. oppitunti. Tuntitehtävä  tietokoneluokassa voisi olla, että opiskelijat etsivät myös muita yrityksiä, jotka tarjoavat pankki- ja vakuutuspalveluja. Perehtyisimme vielä lisää tuntitehtävien avulla esimerkiksi asuntolainoihin ja rahastoihin. Tuntitehtävässä antaisin nettiosoitteita, joista tietoa kyseisestä asiasta löytyy. Antaisin oppilaille valmiit kysymykset paperilla, joihin he etsivät ja kirjoittavat vastauksia. Vastaukset käsitellään vasta seuraavalla tunnilla (3. oppitunti).

3. oppitunti. Seuraavalla tunnilla perehdymme myös Suomen pankkiin ja Euroopan keskuspankkiin. Käsittelemme niiden tehtäviä ja vaikutusta talouteen ja talouspolitiikkaan. Teemme myös tehtäväkirjasta kyseiseen aiheeseen liittyvät tehtävät. Annan neuvoja tarvittaessa ja tarkastan, että kaikki saavat tehtävät tehtyä.



Alla oleva teoria opetuksen suunnittelun vaiheista on verkko-opetustunniltamme.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitkä ovat opetuksen suunnittelun vaiheet?

Opetuksen vaiheet ovat seuraavat:

1. opetussuunnitelma,
2. oppija-analyysi,
3. osaamistavoitteet,
4. opetussisällön valinta,
5. työtavat ja opetusmenetelmät sekä
6. osaamisen arviointi.

Lähde: https://drive.google.com/drive/folders/0B4nRzbOPzFC7cnpGUXk0UUtlVzg

Opetuksen suunnittelu on laaja käsite, joka voi tarkoittaa opetussuunnitelman suunnittelua, opintojakson suunnittelua, oppitunnin suunnittelua tai vaikkapa vain oppitunnin osan suunnittelua.

Hyvä suunnittelu on edellytys tehokkaalle oppimiselle ja suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tavoitellut oppimistulokset.

Tärkeää opetuksen suunnittelussa on se, että eri suunnittelun vaiheet ovat hyvin linjassa keskenään. Tästä seuraakin suunnitteluun tärkeä Linjakkuuden periaate.


1. Opetussuunnitelma

Opetushallitus antaa eri koulutusmuotoja ja -aloja sekä tutkintoja varten perusteet. Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toiminnallisia vaikutuksia pääasiassa koulutuksen arvioinnin yhteydessä.

Lähde: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet

Keskeisin opetusta ja oppimista ohjaava dokumentti on opetussuunnitelma. Siitä selviää, että mitä oppilaille pitää opettaaa. Siinä ilmaistaan myös kyseisen opetuksen tavoitteet, oppiaines sekä opiskelija-arvioinnin perustee. Siinä voidaan ottaa kantaa myös opetusmenetelmiin. Opetussuunnitelman perusteella opettaja tai opettajatiimi alkavat suunnitella konkreettista opetusta.

Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja.


2. Oppija-analyysi


Opettajalla olisi hyvä olla yleinen käsitys myös tulevista opiskelijoista. Opettajan olisi hyvä selvittää opiskelijoiden koulutustaustaa, ikää, yksillöllisiä eroja ja esimerkiksi motivaatiota. Nämä tekijät vaikuttavat siihen millaisilla työtavoilla ja opetusmenetelmillä oppijan oppimista tuetaan parhaiten.


3. Osaamistavoitteiden asettaminen


Hyvä osaamistavoite pyritään määrittelemään valtakunnallisissa ja/tai oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden täsmentäminen on opettajan ja opiskelijan yhteinen tehtävä. Osaamistavoitteen avulla pyritään kuvaamaan, että millaisiin tietoihin, taitoihin ja ammatilliseen osaamiseen opetuksella pyritään. Tavoitteellisuus edistää opiskelijan oppimistulosten saavuttamista. Tavoitteiden saavuttaminen täytyy olla myös arvioitavissa ja tavoitteet ohjaavat keskeisesti arviointia.

Opettajan suunnittelutehtävä etenee yleensä tavoitteista toteutukseen. Opettaja arvioi asetettujen tavoitteiden valossa kaikkia niitä perinteisiä käytäntöjä, jotka hänen opetuksessaan ovat vakiintuneet. Hänen on pohdittava kriittisesti, sotivatko jotkut hänen käytänteistään asetettuja tavoitteita vastaan. Esimerkiksi jos tavoitteeksi on asetettu opiskelijoiden aktiivinen keskustelu aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Opetustilanteessa opettaja kuitenkin täyttää tilan omalla puheellaan eikä kuuntele opiskelijoita.


4. Opetussisällön valinta


Millä perusteella opetuksen sisältö sitten valitaan? Opettajan täytyy miettiä, että mikä on olennaista ja keskeistä kurssin sisältöä. Millä sisällöllä tavoiteltavaan osaamiseen päästään. Opettaja voi havainnollistaa sisältöjä esim. käsitekartan tai ydinainesanalyysin avulla.

Oppiaines tarkoittaa opiskeltavaa ja opittavaa opetussisältöä. Valintakriteereinä oppiainekselle on aineksen sopiva määrä ja vaikeustaso. Opetussisällön pitää olla kaikille riittävän vaikea. Opettajan tulee tunnistaa aloittelijan ja asiantuntijan ero opetuksessa. Oppiaineksen on muodostettava myös looginen kokonaisuus.

Myös vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välillä on tärkeää. Opettajan sanallinen ja sanaton viestintä: sanavalinnat, empatia ja tuki. Kuuntelemisen taito ja myönteisen ilmapiirin rakentaminen auttavat oppimisprosessia.

Lähde: Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja.


5. Työtavat ja opetusmenetelmät


Työtavan ja opetusmenetelmän valinnassa opettaja joutuu miettimään asetettuja tavoitteita, valittua oppiainesta ja opetuksen tehtävää. Päätöksiin vaikuttavat myös opetettavan ryhmän koko, opetettava aihe, opiskeluaika, opettajan oppimiskäsitykset, resurssit ja oppimisympäristö. Tärkeää olisi myös työtapojen vaihtelevuus ja monipuolisuus.

Opetusmenetelmät voidaankin jakaa seuraavasti:

• opettajajohtoiset menetelmät: luento, aktivoiva luento, kyselevä opetus
• yhteistoiminnalliset menetelmät: draama, opetuskeskustelu, pariopetus
• ongelmanratkaisuun perustuvat menetelmät: case, tutkimustehtävä
• ajattelutaitoihin perustuvat menetelmät: kirjoittaminen, aktivoiva luento, mind map

Seuraavassa kuvassa näkyy eri opetusmenetelmiä ja niiden valintaan vaikuttavia tekijöitä.

Kuvan lähde:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19492/jamk_1234264498_2.pdf?sequence=1


Taitava opettaja hallitsee useita opetusmenetelmiä ja osaa valita sopivat opetusmenetelmät ja käyttää niitä vaihtelevasti. Monipuolinen opetusmenetelmien käyttö edistää oppijoiden oppimista ja hyvä opetusmenetelmä lisää usein oppijan motivaatiota.


Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavat mm: opiskelijoiden taso, tottumukset ja motivaatio, opettajan valmiudet, kokeiluhalu ja kokemus erilaisista opetusmenetelmistä, opetettava aihe, kurssin sisältö ja tavoitteet, eri opetusmenetelmien vaatimukset esim. opetustilat, ryhmän koko ja aika sekä opetusmenetelmien vaihtelevuus ja tarkoituksenmukaisuus.


Lähde: Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja.


Lähde:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19492/jamk_1234264498_2.pdf?sequence=1


6. Osaamisen arviointi


Arvioinnin avulla selvitetään, missä määrin opiskelija etenee asetettujen tavoitteiden suuntaan ja missä määrin hän on saavuttanut ne. Tavoitteiden ja arvioinnin on oltava sopusoinnussa. Keskusteltaessa opiskelijoiden kanssa opiskelun sisällöstä ja tavoitteista on keskusteltava myös arvioinnista. Opiskelijalla oikeus tietää, kuka arvioi ja millä perustein. Tärkeää on opiskelijan itsearviointi koko ajan: mitä olen oppinut, mitä en ole oppinut ja mihin täytyy panostaa.


Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.


Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.


Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat:

• rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri
• oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa
• oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
• arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
• arvioinnin monipuolisuus
• arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.

Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla.


Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.


Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.


Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Lähde: https://peda.net/yhdistykset/slo/247/arviointi/oao2


-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähde: Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja.

Lähde: https://drive.google.com/drive/folders/0B4nRzbOPzFC7cnpGUXk0UUtlVzg

Lähde: http://oppimateriaalit.jamk.fi/naytto2011/nayttoaineistot/opetuskokonaisuus/

Lähde:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19492/jamk_1234264498_2.pdf?sequence=1

Lähde: https://peda.net/yhdistykset/slo/247/arviointi/oao2

🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺

Miten ydinainesanalyysi tehdään?

Ydinainesanalyysin lähtökohtana on opetussuunnitelma ja osamistavaoitteet. Ydinainesanalyysi on menetelmä, jolla tutkitaan opiskeltavan aineksen rakennetta. Aineksen tiedot ja taidot luokitellaan. Analyysin tarkoituksena on auttaa opiskelun suunnittelussa ja ajankäytössä. Kolmiosaisessa luokituksessa tiedot voidaan luokitella seuraavasti: ydinaines, täydentävä aines ja erityistietämys.

Annapurna -ryhmällä oli esityksessään hyvä kuva, joka havainnollisti aineksen jaottelua.

Kuvan lähde:
http://ape.purot.net/miten_ydinainesanalyysi_tehdaan


Ydinainesanalyysi on työväline, joka auttaa opettajaa hahmottamaan opettamansa aiheen tietojen ja taitojen väliset hierarkiat ja yhteydet sekä suhteuttamaan nämä opiskelijan oppimisaikaan, tutkintovaatimukseen ja opetussuunnitelmaan.

Ydinainesanalyysissä tutkitaan opetettavan aineen sisäistä rakennetta. Opettaja luokittelee opettamaansa aiheeseen liittyvät tiedot ja taidot eri luokkiin. Tiedot ja taidot sisällytetään luokkiin niiden tärkeyden mukaan.

Luokitteluperusteena voidaan pitää esimerkiksi tieteellistä asiantuntijuutta, ammatillisia taitoja ja tiedon käyttöarvoa muissa koulutusohjelman kursseissa. Tältä pohjalta selkiytetään tiedon hierarkista asemaa suhteessa muihin tietoihin. Esimerkiksi 3-luokituksessa tiedot jaetaan luokkiin ydinaines, täydentävä tietous ja erityistietämys.

Ydinaines kattaa tiedot ja taidot joiden hallitseminen on välttämätöntä uusien tietojen omaksumisen kannalta. Käytännössä tällöin on mukaan otettava ne asiat, jotka luovat pohjaa seuraaville kursseille. Ydinaineksessa on harvemmin mukana yksittäisiä faktoja. Siinä on enemmänkin teorioita, malleja ja periaatteita. Ydinaineksen esittämiseen ja omaksumiseen pitäisi käyttää kurssin työajasta suurin osa. Tavoite on, että kaikki opiskelijat hallitsevat ydinaineksen.

Täydentävä tietämys kattaa teorioiden, mallien ja periaatteiden yksityiskohtia ja laajennuksia, jotka toisinaan voivat olla tarpeellisia. Erityistietämys on tietoa, joka toimii ydinaineksen ja täydentävän tietämyksen yksityiskohtina. Erityistietämys on oppijan itsensä harrastuneisuuden ja erikoistumisen varassa. Erityistietämykseen ei mainintaa enemmän käytetä aikaa eikä sen omaksumista ja oppimista vaadita tutkinnossa.

Ydinainesanalyysin tehtyään opettaja pystyy hahmottamaan kurssinsa työmäärän oikein suhteessa kurssiin varattuun aikaan. Analyysin avulla opettaja voi myös arvioida mahdollista uutta kurssin aihepiiriin kuuluvaa tietoa ja sen tärkeyttä. Ydinainesanalyysin luokitusperusteet ja luokkien otsikot ovat opettajan itsensä päätettävissä.

Lähde:  http://www.oulu.fi/koulutuspalvelut/julkaisut_ja_materiaalit/verkkomateriaaleja/ydinainesanalyysi.htm


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mount Everest -ryhmä piti opetustunnin aiheesta: Mikä muuttuu, kun siirrytään oppiainelähtöisestä mallista osaamisperusteiseen malliin?

Ryhmälllä oli ennakkkotehtävänä artikkeli aiheesta: Osaamisperusteisuus pedagogiikkaa ohjaavana periaatteena. Artikkeli on aihetta hyvin selventävä.


Lyhennelty artikkelista:

Ammatillisessa koulutuksessa opetuksen ja oppimisen päämääränä on ammatillisen osaamisen saavuttaminen ja ammattilaiseksi kasvaminen. Ammatillinen osaaminen muodostuu ammatissa tarvittavista tiedoista ja taidoista ja niiden soveltamisesta käytännön työtehtäviin. Pedagogista toimintaa ohjaa osaamisperusteisuus. Lähtökohtana on opiskelijan aikaisemmin hankittu tutkinnon kannalta olennainen osaaminen, jonka päälle kerrytetään tarvittavin osin uutta osaamista.

Opiskelijat saavuttavat osaamisensa erilaisissa oppimisympäristöissä, eri tavoin ja erilaisessa tahdissa. Se yksilöllistää opiskelijoiden opintopolkuja ja tutkinnon suorittamisen tapoja. Perusperiaatteena osaamisperusteisuudessa onkin, että osaamista voi hankkia missä ja milloin vain ja sitä voivat arvioida myös muut kuin oman oppilaitoksen opettajat.

Opettajan rooli on edelleen tärkeä, mutta opettamisen ja opiskelun lähtökohtana tulee olla osaaminen ja sen saavuttamisen tukeminen. Näkökulma siirtyy opetuksesta opiskelijan oppimisprosessin suunnitteluun, ohjaamiseen ja tukemiseen. Opiskelija ja opettaja suunnittelevat yhdessä opiskelijan oppimisprosessin: miten, missä ja milloin tarvittava osaaminen hankitaan.

Opetus ei ole enään aikaan sidottua, vaan opetus ja ohjaus ovat sellaista, jota opiskelija tarvitsee osaamisensa hankkimisen tueksi. Lisäksi luovutaan myös oppiaineajattelusta. Opetus rakentuu työ- ja toimintakokonaisuuksien ympärille. Osaamisperusteinen pedagoginen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan työprosessien mukaisesti, jolloin opettajan ajantasainen ja syvällinen työelämäosaaminen korostuu.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pedagoginen käsikirjoituksen tarkoituksena on määrittää pedagogiset ja didaktiset ratkaisut. Se ohjaa opetuksen rakenteen suunnittelua.

Kuvan lähde: http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/index.html

Mallipohja pedagogiselle käsikirjoitukselle löytyi myös täältä: http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/index.html.


Halti -ryhmän kanssa harjoittelimme Case -esimerkkiä: Miten pedagoginen käsikirjoitus tehdään? 
Harjoittelimme yhdessä opetustunnin suunnittelua pedagogisen käsikirjoituksen avulla.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------