1. Mitä asioita kuuluu koulun kansainväliseen toimintaan? (Mount Everest)
2. Mitä mahdollisuuksia kansainvälinen toiminta tuo opettajalle? (Elbrus)
3. Miten monikultttuuriselle opiskelijaryhmälle luodaan hyvät oppimisen edellytykset? (Halti)
4. Mikä merkitys kansainvälisellä yhteistyöllä on Suomelle? (Annapurna)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Osaamistavoitteet:
8. Sovellat opetuksessa ja ohjauksessa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamistasi.
8.1. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategian ja käytänteet.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nykyään Suomessa kansainvälisyys nähdään tärkeänä osana yhteiskuntaa ja koulumaailmaa. Kouluissa se on osa opetusta ja oppimista. Kansainvälisyyttä voidaan toteuttaa monella eri tavalla resursseista riippuen. Opettajien on hyvä tietää millä tavoin kansainvälisyyttä voi omassa opetuksessa toteuttaa.
Ammatillisessa koulutuksessakin kansainvälisyys on osa osaamista. Esimerkiksi työssäoppimisen voi suorittaa vaikkapa ulkomailla. Sekä oppilaiden että opettajien kansainvälinen työkokemus, kielitaito ja eri kulttuureihin tutustuminen nähdään tärkeiksi asioiksi, joihin kannattaa panostaa.
Opetushallituksen sivuilta löytyy paljon asiaa koulutuksen kansainvälisyydestä ja mielenkiintoisia esimerkkejä oppilaiden ja opettajien kansainvälisyyskokemuksista.
Itselleni oli yllätys kuinka paljon koulut nykyään panostavat kansainvälisyyteen. Useissa kouluissa on kv-koordinaattori, joka hoitaa koulun kansainvälisyysasioita ja kv-hankkeita. Lisäksi eri tapoja toteuttaa kansainvälisyyttä kouluissa on paljon sekä opettajille että oppilaille.
🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺
Kansainvälisyyttä voidaan toteuttaa kouluissa monella eri tasolla. Kouluissa kansainvälisyys voi näkyä esimerkiksi opetussuunnitelmissa, oppimisympäristöissä ja monikulttuurisuuden huomioimisena. Koulujen kansainvälistymisen yksi tavoite on edistää koululaisten suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä.
Oppilailla oman maan ja kulttuurin tuntemus paranee samalla kun maailmankuva ja muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärrys laajenevat, kieli- ja viestintätaidot paranevat, sosiaaliset taidot kasvavat, oppilas tutustuu uusiin ihmisiin ja maihin ja hän saa valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä, itseluottamus kasvaa ja oppilas rohkaistuu löytämään uusia tapoja toimia haasteiden edessä ja hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan kautta saa erityistä tietotaitoa.
Opettajilla ammattitaito paranee, kielitaito ja kulttuurinen osaaminen lisääntyvät, projektityötaidot karttuvat, yhteissuunnittelu eri aineiden opettajien välillä lisääntyy, oman maan ja koulujärjestelmän arvostus ja tuntemus paranevat, omaa ja koulun työtä voi kehittää, kun saa näkemyksiä muiden maiden käytännöistä ja vertaistukea ulkomaisilta asiantuntijoilta, työmotivaatio kasvaa, urakehitys voi saada vauhtia henkilövaihdosta ja tietotekniset taidot kasvavat.
Lähde: http://www.oph.fi/download/46474_opas_koulujen_kansainvalistamiseen.pdf
Kuvan lähde: http://www.oph.fi/download/46528_kansainvalisyys_juhlapuheista_koulun_arkeen.pdf
Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan toimintaa, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle kansainvälisyydelle. Esimerkiksi kouluun voi tulla opiskelija toisesta maasta kertomaan omasta kulttuuristaan ja kotimaastaan. Tai koululuokkaan voi tulla opettajaksi vaihto-opettaja, joka tuo omalla opetuksellaan kansainvälisyyttä opetukseen.
Myös tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan tarjota kouluille kansainvälisyyttä kotiluokkaan. Esimerkiksi Euroopan unionin eTwinning -ohjelman avulla https://www.etwinning.net/fi/pub/index.htm koulussa työskentelvät voivat koko Euroopassa olla yhteydessä toisiinsa. Sen avulla pyritään edistämään koulujen yhteistyötä Euroopassa.
Kansallinen kansainvälisyys tarkoittaa osaamisen vaihtoa kotimaassa. Opettajat ja oppilaat voivat tutustua parhaaseen mahdolliseen kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Esimerkiksi tekemällä opettaja- ja oppilasvierailuja korkeakoulujen kansainvälisiin keskuksiin tai kielikouluihin. Myös kansainvälisiä yhteistyöverkkoja on nykyään paljon, joihin kannattaa ainakin tutustua. On tiedeopiskelun verkosto CERN ja kieltenopiskelua tukevia verkostoja. Opetushallituksen rahoittamia ammatillisen koulutuksen kv-hankkeita löytyy runsaasti sivulta: FINVET.fi.
Sitten on yli Suomen rajojen vievää kansainvälistä toimintaa, kuten esimerkiksi vaihto-ohjelmat opiskelijoille ja opettajille. Vaihto-ohjelmia on monenlaisia. Kestoltaan ne voivat olla muutamasta päivästä jopa puoleen vuoteen. Esimerkiksi opettaja voi lähteä toiseen kouluun vain seuraamaan toisen opettajan työtä tai hän voi myös itse opettaa. Opetushallituksen sivulta löytyy runsaasti eri vaihtoehtoja http://www.cimo.fi/ohjelmat. On kansainvälistä harjoittelua ja työskentelyä, kansainvälistä yhteistyötä koulujen kesken ja monenlaista toimintaa opiskelijoille ja opettajille.
Alla olevassa kuvassa on selvästi esitetty mitä kansainvälisyys eri ryhmille antaa:
Kuvan lähde: http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/132264_Visu_su_1_17.pdf
Monikulttuurisuuden huomioiminen opetuksessa
Monikulttuurisuuden huomioiminen opetuksessa
Yhteiskunta kansainvälistyy ja monikulttuuristuu yhä enenevässä määrin. Tämä kehitys pitää ottaa usein opetuksessa myös konkreettisesti huomioon.
Haltin ennakkotehtävässä jokaisen ryhmän piti valmistella tiivistelmä monikulttuurisuuden jostain aihealueesta. Meidän ryhmämme piti tarkastella monikulttuurisuuden haasteita ja ratkaisuja. Aihe oli laaja ja monenlaisia erilaisia teorioita ja malleja aiheesta on kehitetty.
Osa tiivistelmäämme: Kulttuurienvälisessä kompetenssissa korostuu ensinnäkin oikeanlainen asenne erilaisia kulttuureja kohtaan: moninaisuuden kunnioitus, halu ja rohkeus edistää tasa-arvoa sekä avoimuus uudenlaisia ihmisiä ja elämäntapoja kohtaan. Kulttuurienvälinen kompetenssi on sosiaalista älykkyyttä ja kykyä sopeutua uusiin ympäristöihin. Koska kulttuurienvälisen kompetenssin saavuttaminen ei ole helppoa, sen kehittämisessä tarvitaan vahvaa motivaatiota. Kulttuurienvälinen kompetenssi sisältää asenteiden lisäksi: tietoa ja tietoisuutta itsestämme, kulttuuristamme, vieraista kulttuureista ja kulttuurisista ennakkoluuloista; taitoa toimia tehokkaasti kulttuurienvälisissä tilanteissa, sitoutumista tasa-arvon aktiiviseen edistämiseen sekä eettistä välittämistä. Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19939/monikult.pdf?sequence=1.
Monikulttuurisen ryhmän opetuksessa opettajan pitää huomioida oppilaiden tausta, kulttuuri ja äidinkieli. Opetuksen tulee tukea kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään valmistavaa opetusta perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä usein myös pienryhmissä uskontojen opetusta. Aikuisille järjestetään mm. kotouttamiskoulutusta. Opettajina toimivat yleensä kyseisen koulutusasteen opettajat.
Lähde: http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/9/123_ammattiala
Monikulttuurisen ryhmän opetuksessa opettajan pitää huomioida oppilaiden tausta, kulttuuri ja äidinkieli. Opetuksen tulee tukea kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään valmistavaa opetusta perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä usein myös pienryhmissä uskontojen opetusta. Aikuisille järjestetään mm. kotouttamiskoulutusta. Opettajina toimivat yleensä kyseisen koulutusasteen opettajat.
Lähde: http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/9/123_ammattiala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti