Ammatillinen kohtaaminen

Tiistai 13.6.2017 Ammatillinen kohtaaminen, opettajatiimit opettavat

Osaamisalue: Ammatillinen kohtaaminen



Tiimi 1: Opettaja työyhteisön jäsenenä (Annapurna, Sonja ja Marko)


Tiimi 2: Tutkittua tietoa sekä teorioita ohjaamiseen ja kohtaamiseen liittyen (Elbrus, Jenni ja Tanja)


Tiimi 3: Miten ohjaus muuttuu opiskelijan osaamisen kehittymisen myötä (Halti, Kyösti)


Tiimi 4: Ryhmä opettajan ja yksilöiden voimavarana (Mount Everest, Katri)


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------




--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


11. Toimit tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa


Opettajaopiskelija toimii vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa autenttisessa koulutuskontekstissa. - Hän soveltaa dialogisuuden periaatteita vuorovaikutustilanteissa. - Hän toimii eettisesti ja ammattimaisesti kaikissa kohtaamistilanteissa .


11.1 Ohjaat opiskelijoiden ammatillista kasvua


Opettajaopiskelija ohjaa ja antaa palautetta opiskelijoille yksilöllisesti heidän ammatillisen kehittymisvaiheensa mukaisesti autenttisessa koulutuskontekstissa. - Hän ottaa opetuksessaan ja ohjauksessaan huomioon opetussuunnitelman osaamistavoitteet/tutkinnon perusteiden ammattitaitovaa- timukset ja opiskelijoiden henkilökohtaiset tavoitteet.


11.2 Kohtaat opiskelijat ryhmänä ja yksilöinä tilanteen mukaan


Opettajaopiskelija käyttää autenttisessa työtilanteessa sekä yksilöohjausta että ryhmäohjausta ja –opetusta tarkoituksenmukaisesti osana opettajan työtä.



12. Teet yhteistyötä ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun muiden toimijoiden kanssa


Opettajaopiskelija toimii yhteisöllisesti ja kehittävää yhteistyötä edistäen autenttisessa koulutuskontekstissa. Hän edistää tiimiopettajuutta vastuullaan olevan koulutuskokonaisuuden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa mahdollisuuksien mukaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista siinä kontekstissa, missä opettajaopiskelijan opetus ja ohjaus toteutuu, hän reflektoi tii- miopettajuuden merkitystä omalla alallaan.



-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

11.1.

Mitä oppimisen ohjaus tarkoittaa?

Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuu se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Opettajan tekemät käytännön ratkaisut ohjaustilanteissa voivat olla sattumanvaraisia tai toiminta voi olla teoreettisesti hallittua.


Toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on opettajan keskeistä osaamista.


Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin sekä kykyä sopeuttaa ohjaustoiminta resurssien sallimiin puitteisiin.


Aikaisemmin opettajan keskeisenä tehtävänä ja hyvänä ammattikäytäntönä nähtiin valmiin opetussuunnitelman tinkimätön ja kyseenalaistamaton toimeenpano.


Nykyinen opetussuunnitelma-ajattelu sen sijaan edellyttää opettajalta taitoa ja tahtoa jatkuvasti kehittää opetussuunnitelmaa niiden tilannevaatimusten mukaan, joissa kulloinkin toimitaan.


Oppimisympäristöjen ja -tilanteiden suunnittelussa vaaditaan siten tilanneherkkyyttä, luovuutta ja joustavuutta.


Oppimisen ohjaaminen sisältää siten ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, jota opinnoissa edistetään ja arvioidaan:


oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista oppimisteoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista,


oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaiset oppijat opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa,


opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja sekä taitoa ohjata ja arvioida oppimista, kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä niin, että hän ottaa huomioon koulutuksen toimintaympäristön muutokset ja opiskelijoiden oppimisedellytykset.


Lähde: http://oppimateriaalit.jamk.fi/naytto2011/osaaminen/oppimisen-ohjaaminen/



Opetushallitus on julkaissut Hyvän ohjauksen kriteerit: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit . Niitä voi käyttää joko sellaisenaan tai muokattuna vastaamaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tarpeita.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin kriteereiden käytöstä ja soveltamisesta. Suositeltavaa on, että hyvän ohjauksen kriteerit sovitetaan osaksi paikallista tai koulutuksen järjestäjäkohtaista laatu- tai arviointijärjestelmää. Näin ne tukevat opetuksen ja koulutuksen järjestäjän jo olemassa olevaa kehittämistyötä ja varmistavat ohjauksen näkökulmien huomioon ottamisen. Ohjaus nähdään jatkumona, jossa oppilaan ja opiskelijan oma aktiivisuus ja osallisuus kasvavat iän ja kehityksen myötä. Tavoitteena yhteiskuntaan kiinnittynyt tasapainopinen nuori aikuinen, jolla on valmiudet siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään. Lähde: https://drive.google.com/drive/folders/0B4nRzbOPzFC7U1ZhVTctSkx6TWM



Hyvällä kohtaamisella on tunnusmerkkejä: Opettajan/ohjaajan ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on keskeisin oppimisprosessin laatua määrittelevä tekijä, joka voi edistää opiskelumotivaatiota, sitoutumista ja parantaa oppimistuloksia.


Myönteinen tunneilmapiiri on myös oppimisen edellytys. Opettajalla on ratkaiseva merkitys luokan ilmapiiriin sekä henkilösuhteiden luomisessa että ylläpitämisessä.


Myös oppilaitosyhteisö koostuu erilaisista ihmisistä, joiden tulisi toimia yhteen opiskelijoiden hyvinvointia tukevalla tavalla. Opetus- ja ohjaushenkilöstön välinen toimiva vuorovaikutus heijastuu opiskelijoille yhteisöllisenä, turvallisena ja välittävänä opiskeluympäristönä.


Opettajan/ohjaajan oma luontainen toimintatyyli vaikuttaa siihen, mitä hän opiskelijalta odottaa, mitä hän arvostaa, millaisesta opiskelijasta hän pitää ja millainen käytös saa hänet ärtymään.


Erilaisten toimintatyylien tunnistaminen auttaa opetus- ja ohjaushenkilöstöä opiskelijoiden erilaisuuden ymmärtämisessä ja kohtaamisessa ja auttaa toteuttamaan omaa opetusta tai ohjausta monipuolisesti. Lähde:https://luovi.fi/asiantuntijapalvelut/seuraavat-koulutukset/opiskelijan-kohtaaminen-ohjaaminen/


Kohtaamiseen tarvitaan myös oman heikkouden, epätäydellisyyden, keskeneräisyyden tunnustamista. Hyvään kohtaamiseen ei välttämättä tarvita paljon aikaa. Hyvään kohtaamiseen tarvitaan keskittymistä, läsnä olemista, välittämistä, toisen kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Avoimuus, aitous, läsnäolo, tämä hetki. Esimerkkinä tänään tullessani töistä, kohtasin vesisateessa kohteliaan miehen, joka antoi minulle tilaa astua junaan häntä ennen. Katseet kohtasivat vain häivähtävän hetken ja sanoin hänelle "kiitos". Tilanteesta jäi hyvä olo pitkäksi aikaa, ehkä myös hänelle. Onnistunut kohtaaminen sisältää runsaasti hyvää tahtoa.

Hyvässä kohtaamisessa tulen kuulluksi, saan sanoa ja kuulen itseni sanovan ääneen mitä ajattelen. Siinä tulee mikä on tullakseen, pakottomasti. Ei ole toimintaa eikä suorittamista, vain pysähtymistä ja kuulolla olemista.


Lähde:http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/sosiaalinen_paaoma_ja_yhteisollisyys/hyva_kohtaaminen


Miten kohtaan erilaisia opiskelijoita ja tunnistan heidän tarpeensa? Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen antavat mahdollisuuden myös erilaisuuden hyödyntämiseen, jolloin kaikkien vahvuudet ja osaaminen saadaan käyttöön. Näin myös koulumaailman monimutkaistuvien haasteiden ratkaiseminen helpottuu.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden moninaisuus ja erityisen tuen tarpeet lisääntyvät kaiken aikaa. Oppimiseen liittyvien pulmien varhaisella tunnistamisella ja riittävällä tuella voidaan kuitenkin varmistaa kaikkien opiskelijoiden tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen.


Lähde:(https://luovi.fi/asiantuntijapalvelut/seuraavat-koulutukset/opiskelijan-kohtaaminen-ohjaaminen/)


Oppimisen ohjaukselle on myös teorioita. Ratkaisukeskeinen ohjaus, kognitiivinen ohjaus, sosiodynaaminen ohjaus ja psykodynaaminen ohjaus. Sovellettavan teorian valintaan vaikuttaa toisaalta ohjaajan oma mieltymys ja osaaminen, mutta myös ohjattavan tarve. Erityyppisiin ohjaustilanteisiin soveltuu jotkut menetelmät paremmin kuin toiset. Toisaalta kaikilla teorioilla voi päästä ohjattavan kannalta hyvää lopputulokseen.


Lähde:https://drive.google.com/drive/folders/0B4nRzbOPzFC7U1ZhVTctSkx6TWM)


Halti -ryhmän kanssa käsittelimme aihetta, että miten ohjaus muuttuu opintojen eri vaiheissa. Millä tavalla ohjausta tarvitaan ennen opintoja, opintojen alussa, aikana, lopussa ja valmistumisen jälkeenkin. Tutustuimme myös opiskelijan itseohjautuvuuden tasoihin ja opettajan eri rooleihin. Oppilaan osaamisen kehittyessä myös opettajan rooli muuttuu. Opiskelija voi olla riippuvainen, kiinnostunut, sitoutunut ja itseohjautuva. Opettajan rooli voi opiskelijasta riippuen olla valmentava auktoriteetti, ohjaava motivaattori, mahdollistaja tai asiantuntija/konsultti.

Annapurna -ryhmän opetusaihe oli: Opettaja työyhteisön jäsenenä. Alussa määriteltiin yhteisö ja työyhteisö. Työpaikka on yhteisö, jossa on sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Omaa työyhteisöä voi aina kehittää. Toimiva työyhteisö on laadukkaan työn edellytys. Opettajan työ voi olla sekä yksinäistä että yhteistoiminnallista. Yhteistoiminnallisuudella tarkoitetaan, että eri oppiaineita sekoitetaan keskenään. Opettaja toimii myös yhteistyössä kollegoidensa ja yritysmaailman/työelämän kanssa. Tavoitteena pitäisi olla yhdessä oppimisen kulttuuri, yhteistoiminnallinen opetuskulttuuri, hyvät verkostot ja työelämäkumppanuus.

Mount Everest -ryhmä käsitteli aihetta Ryhmä opettajan ja oppilaiden voimavarana. Aiheesta oli lukemisena hyvä lehtijuttu ryhmäkoon vaikutuksesta opettajan työskentelyyn ja oppilaan menestykseen. Pienempi ryhmä, parempi elämä -lehtijutussa käsiteltiin hyvin opetusryhmän koon ja koostumuksen vaikutusta oppimistuloksiin. Pienemmällä ryhmäkoolla vaikutti tutkimusten mukaan olevan vain hyviä vaikutuksia oppijoiden oppimiseen ja elämään. Linkki lehtijuttuun Opettaja-lehdessä: http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408910871594.

Yhteistoiminnallinen oppiminen on didaktinen lähestymistapa, joka korostaa vuorovaikutusta oppimisen ja kasvamisen tärkeänä osana. Kyseessä on tapa ajatella. Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelemista ja oppimista pienessä ryhmässä yhdessä toisten oppijoiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetusryhmä jaetaan yhteistoiminnallisessa oppimisessa pieniin ryhmiin, joille annetaan tehtävä. Ryhmät työskentelevät tiettyjen yhteistoiminnallisten periaatteiden mukaan ja ne ovat onnistuneet työskentelyssään vasta kun jokainen ryhmän jäsen on oppinut sen mitä piti oppia tai tehnyt mitä piti tehdä. Jokainen auttaa omalla panoksellaan ryhmän oppimista ja on vastuussa muiden oppimisesta.









Lähde: http://wwwedu.oulu.fi/homepage/ktloped/pedsem/lv2002/posem.htm