Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit:
7. Ohjaat erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimista.
7. Opettajaopiskelija tunnistaa ja ottaa huomioon opetus- ja ohjaustyössään opiskelijoiden vahvuudet sekä erityisen tuen tarpeet. Hän tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa opiskelijan edun mukaisesti. Hän toimii eettisesti ja ammattimaisesti kaikissa kohtaamistilanteissa.
Mikäli osaamista ei ole mahdollista osoittaa autenttisessa tilanteessa, osaaminen sanallistetaan.
7.1. Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa.
7.1. Opettajaopiskelija pohtii, mitä opiskeluhuolto ja erityinen tuki tarkoittavat hänen alallaan. Hän pohtii, mikä merkitys opiskeluhuollolla ja erityisen tuen toteutumisella on opiskelijoille siinä kontekstissa, jossa opettajaopiskelijan opetus ja ohjaus toteutuvat. Opettajaopiskelija perustelee pedagogisen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen esteettömyyden merkityksen oman alansa opiskelijoiden näkökulmasta.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
1. Mitä tarkoittaa erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa? (Elbrus)
2. Miten esteettömyys tulee toteutua ammatillisessa koulutuksessa?(Annapurna)
3. Miten opettaja tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden vahvuudet ja erityisen tuen tarpeen? (Halti)
4. Miten opiskeluhuolto toimii? Prosessin kuvaus. (Mount Everest)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Opiskeluhuollolla, erityisellä tuella ja esteettömyydellä pyritään auttamaan ja tukemaan opiskelijan opiskelua niin, että opinnot sujuisivat mahdollisimman hyvin ja opiskelijat valmistuisivat ammattiin. Jokaisen oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet on otettava opetuksessa huomioon ja huolehdittava, että oppilas on tietoinen saatavilla olevista tukitoimista ja tarvittaessa saa tukea. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muista tukitoimista. Erityinen tuki vaihtelee opiskelijan tarpeen mukaan ja sitä saa jokaisesta ammattiopistosta. Tuen tarpeen perusteena
voivat olla esimerkiksi oppimisen tai sosiaalisen toiminnan vaikeudet ja psyykkiset tai fyysiset sairaudet. Vaativaa erityistukea saa vain ammatillisista erityisoppilaitoksista.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa.
Laki ammatillisesta koulutuksesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531#Pidp45137764.
Luku 7, 64 §:
Erityinen tuki
Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän
oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea
tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten
tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisellä tuella tarkoitetaan
opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista
pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä.
Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija
saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon
ja osaamisen. Erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisen
perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia voidaan
mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi.
Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on
opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen
välttämätöntä.
Erityisen tuen antamisen tavoitteena on lisäksi edistää
opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden
tuottajien kanssa.
⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫ Opettajan työhön kuuluu myös huomata, jos jollakin oppilaalle on tarvetta erityiseen tukeen. Erityisen tuen avulla oppilaan opintopolkua voidaan muokata oppilaalle paremmin sopivaksi. Erityinen tuki edellyttää aina HOJKSin tekemistä, jossa erityinen tuki on määritelty. Erityistä tukea suunnitellessa on myös tärkeää huomioida oppilaan vahvuudet eikä pelkästään tuen tarvetta.
Erityinen tuki mahdollistaa pienryhmiä, yksilöllistä ja joustavaa toimintaa koulussa. Erityisopiskelija voi suorittaa osan tai kaikki opinnot mukautetuin tavoittein. Erityisellä tuella tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla opetusta ja sen vaatimuksia mukautetaan oppijan kykyä ja oppimisedellytyksiä vastaamaan. Esimerkiksi: selkokielistä materiaalia, tekemällä oppimista tai vaikkapa puhumalla tenttimistä.
Erityisopetus on
· tahtotila
· esteettömiä oppimis- ja toimintaympäristöjä
· suunnitelmallista pedagogista tukea
· erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä
· joustavia, yksilöllisiä ratkaisuja
· opiskelijakeskeisyyttä, huolenpitoa, yhteisöllisyyttä
Opetusta voidaan mukauttaa opiskelijan tarpeiden mukaan. Mukauttaminen voi merkitä
• pienempiä tavoitteita
• vähemmän opiskeltavia asioita
• enemmän ohjausta ja tukea
• erityisiä opetusmenetelmiä
• tuttuja oppimisympäristöjä
Kaikilla oppilailla on HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma), jossa näkyy opintopolku ja tutkinnon suorittamisen tavat. Erityistä tukea saaville tehdään lisäksi HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Sen laatiminen on lakisääteinen toimenpide. HOJKS tekee mahdolliseksi opiskelijan tavoitteiden ja toiminnan mukauttamisen. Se on oppilaitoksen ja opiskelijan välinen sopimus, johon kirjataan kaikki opintojen edistymisen kannalta tärkeät yksilölliset järjestelyt ja muut tukitoimet. Mukauttamisesta tehdään päätös erillisissä neuvotteluissa. Alaikäisten kohdalla mukauttamine tehdään vanhempien suostumuksella. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan ja toiminta dokumentoidaan HOJKS:iin.
Lisäksi HOJKSiin voidaan kirjata kuntoutukseen, työllistymiseen ja siirtymäsuunnitelmiin liittyviä asioita ja se laaditaan yhteistyössä opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. HOJKSin tekemisellä pyritään oppijan opiskelun sujumiseen ja tukemiseen.
Seuraavassa linkissä on havainnollistettu, että miten HOJKSia voidaan toteuttaa opiskelun eri vaiheissa: http://www.ammattipolku.fi/images/stories/HOJKS_opiskelun_eri_vaiheissa.pdf.
HOJKS:n laatii yleensä luokanvalvoja. HOJKS:iin kirjataan tuen peruste, sekä suunniteltu ja annettu erityistuki ja -ohjaus. Suunnitelmaa seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. Tukea suunnitelman tekemiseen voivat tarvittaessa antaa koulutusalan erva (erityisopetuksesta vastaava opettaja) ja/ tai opinto-ohjaaja. Luokanvalvoja säilyttää HOJKS-kansion ja siirtää sen sekä tarvittavan siirtotiedon eteenpäin luokanvalvojan vaihtuessa. HOJKS-prosessin vaiheet ja vastuuhenkilöt on esitetty seuraavana olevassa taulukossa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/hojks/files/2010/06/hojks_prosessi_malli.pdf.
Ammatillinen uusi OPETUSSUUNNITELMA astuu voimaan 1.1.2018. Uuden OPSin mukana HOJKS muuttuu HOKS:ksi (henkilökohtainen osaamisen kehittämisuunnitelma). Kaikille oppilaille tehdään HOKS. Jos oppilaalla on erityistuen tarvetta, niin ohjaus- ja tukitoimet kirjataan HOKSiin.
Koulutuksen järjestäjä on velvoitettu, ammatillisen koulutuksen lainsäädännön (L 630/1998, 14 §) mukaan laatimaan opetussuunnitelma, joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen.
Kuvan lähde: http://www.oph.fi/download/187857_Kokkonen_Henkilokohtaistamisen_prosessi.pdf
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa.
Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa valmiuksiaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus).
VALMA-koulutus on vuoden mittainen ja laajuudeltaan 60 osaamispistettä. Koulutuksen päätyttyä opiskelijat saavat todistuksen koulutuksesta sekä jatkosuunnitelman.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka pohtivat millainen koulutus, työ ja ammatti olisi heille mahdollinen. Koulutus antaa tietoa erilaisista ammateista, koulutusvaihtoehdoista, työelämästä ja omista mahdollisuuksista. Koulutus tukee oman arjen hallintaa ja vahvistaa luottamusta omiin kykyihin. Koulutuksessa kehitetään opiskelussa, arjessa ja työelämässä tarvittavia taitoja.
Silloin, kun tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, vaan tarkoitus on valmentautua mahdollisemman itsenäiseen elämään ja työelämään, voi opiskelija hankkia ja vahvistaa näitä valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus).
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan työ- ja toimintakykyä ja tukea mielekkään työn, työtehtävän tai työtoiminnan löytämisessä. Koulutuksessa opiskellaan itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja.
Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt rakennetaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaan Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja kesto yksilöllisen suunnitelman mukaisesti 1 – 3 vuotta. Koulutusta tarjotaan myös vaikea- ja monivammaisille.
🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺
Vaatiivaa erityistä tukea saa Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Jokaiselle opiskelijalle tehdään HOJKS eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet. Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Opiskelun tukipalvelut tukevat opiskelijoiden oppimista, koulunkäyntiä ja asumista. Palveluihin kuuluvat muun muassa opiskelijahuollon palvelut, tuetut asumispalvelut (opiskelija-asuntolassa työskentelee ohjaajia opiskelijoiden tukena), koulunkäyntiavustaminen ja vapaa-ajan ohjaus.
Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla se on tehtävänä järjestämisluvassa. Vaativan erityisen tuen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat erityisopetuksen palveluja ja osaamista muille oppilaitoksille asiantuntijapalveluina.
AMEO http://ameo.fi/ on ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto, jonka muodostavat:
- Aitoon koulutuskeskus (Pälkäneellä ja sivutoimipiste Tampereella)
- Ammattiopisto (Luovi yli 20 paikkakunnalla),
- Bovallius-ammattiopisto (suurimmat yksiköt sijaitsevat Turussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä),
- Keskuspuiston ammattiopisto (opistolla on 10 toimipaikkaa pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla)
- Kiipulan ammattiopisto (Janakkalassa Turengissa, Hämeenlinnassa, Forssassa, Lahdessa, Kouvolassa, Riihimäellä, Tampereella, Vantaalla ja Espoossa)
- Optima Oppilaitos (suomenruotsalaisessa Suomessa) sekä
- Validia Ammattiopisto (Järvenpäässä, Kotkassa ja Tampereella).
Verkoston tavoitteina on vaikuttaa lainsäädäntöön ja toimintakäytäntöihin ammatillisen erityisopetuksen parhaaksi, tarjota yhdenvertaisesti vaativan ammatillisen erityisopetuksen palveluja koko Suomessa sekä kehittää ja tukea ammatillisen erityisopetuksen toteutusta.
Lähteet:
http://www.oph.fi/download/173192_erityisopetuksen_kasikirja.pdf
http://www.osao.fi/media/opetus-ja-arviointisuunnitelmat-2008-2015/opetussuunnitelman-yhteisen-osa-ja-liitteet/2.erityisopetuksen-jarjestamista-koskeva-suunnitelma.pdf
https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/erityista-tukea-ammatillisen-perustutkinnon-suorittamiseen/
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/ammatillinen_erityisopetus
🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻🔻
Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan oppimisen, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskelijahuollon tavoitteena on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen opiskeluun, terveydenhuoltoon, asumiseen ja vapaa-aikaan. Opiskelijahuollon pitää edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista. Niiden tunnistaminen on yksi keino ehkäistä opintojen keskeytymistä ja koulutuksellista syrjäytymistä.
Esteettömyys on laaja käsite. Oheisessa opetushallituksen julkaisussa esteettömyyttä on käsitelty monipuolisesti: http://www.oph.fi/download/163833_esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin.pdf.
Esteettömällä koulutuksella ja esteettömällä työelämään siirtymisellä pyritään ehkäisemään myös syrjäytymistä ja saamaan aikaan yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Esteettömyys voi tarkoittaa esimerkiksi tukea, ohjausta ja erityisjärjestelyjä esimerkiksi koulutusvalinnoissa, koulutukseen hakeutumisessa ja pääsy- tai soveltuvuuskokeissa tai tukea koulutuksen aikana ja sen päättyessä sekä siirryttäessä jatko-opintoihin tai työhön.
Seuraavassa kuvassa on esitetty esteettömyyden eri ulottuvuuksia koulutuksessa. Huomioimalla esteettömyys halutaan varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet opiskelussa. Opiskelijoiden olisi myös tiedettävä käytettävissä olevista opintososiaalisista eduista ja apuvälineistä. Opettajan on otettava huomioon opetuksen pedagoginen esteettömyys.
Jokaisella oppilaalla pitää olla mahdollisuus opiskella yksilöllisesti
omien kykyjensä mukaan. Erilaiset opetusmenetelmät, tukitoimet ja
opetusjärjestelyt mahdollistavat esteettömän oppimisen oppimis- ja
opiskeluvaikeuksista riippumatta. Kaikilla esteettömyyden eri ulottuvuuksilla pyritään saamaan opiskelusta tarvittaessa joustavampaa ja opiskeluympäristöstä vuorovaikutteinen ja kaikkia osallistava. Esteettömyydellä yritetään parantaa opiskelijoiden hyvinvointia ja poistaa opiskelun esteitä.
Kuvan lähde: http://www.oph.fi/download/163833_esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti