Ammattipedagogisen osaamisen osaamistavoitteet:
Opetuksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat, laadukkaan opettamisen ja oppimisen osatekijät.
1. Suunnittelet oman alasi koulutuskokonaisuuden
1.1. Tiedät opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat
1.2. Ymmärrät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
1.3. Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Torstai 14.9.2017 Suunnittelu 1, opettajatiimit opettavat
Osaamisalue: Suunnitteluosaaminen 1
Tiimi 1: Valitsemanne alan opetussuunnitelman esittely (Anna, Annapurna)
Tiimi 2: Mitkä ovat oppimiskäsitykset ja miten ne vaikuttavat opetuksen suunnitteluun (Tanja,Elbrus)
Tiimi 3: Mikä tekee oppimisprosessista laadukkaan oppijan näkökulmasta (Kyösti, Halti)
Tiimi 4: Mitkä asiakirjat ohjaavat opetuksen ja ohjauksen suunnittelua (Mervi, Mount Everest)
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa pitää ottaa huomioon monia asiota. Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat useat eri asiakirjat, lait ja asetukset. Ne antavat perustan opetuksen ja ohjauksen suunnittelulle. Opetushallitus määrittää opetussuunnitelmille perusteet, jotka määrittävät opetuksen tavoitteet ja sisällön. Nämä tavoitteet ja sisältö pitää ottaa myös omassa opetuksen suunnittelussa kaiken pohjaksi. Lait ja asetukset määrittävät opettajan kelpoisuuden opettajan tehtävään. Kaikilla näillä keinoilla pyritään laadukkaaseen ja yhteinäiseen opetukseen koko Suomessa ja opettajien hyvään ammattitaitoon ja ammatin arvostukseen.
Opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat:
- Opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma
- Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset (986/1998)
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
- Opetushallituksen ohjausasiakirjat. http://www.oph.fi/opetushallitus/ohjausasiakirjat
- Valtakunnalliset tutkintojen perusteet. Valtakunnalliset tutkintojen perusteet ohjaavat kaikkea opetusta ja oppimista antamalla niille tavoitteet ja sisällöt. Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä kaikille yhteisistä tutkinnon osista ja niiden laajuudesta.(https://www.osao.fi/media/opetus-ja-arviointisuunnitelmat-01082015-alkaen/opetussuunnitelman- yhteinen-osa-ja-liitteet/opetussuunnitelman_yhteinen_osa_01082015_alk.pdf)
- HOPS
- HOJKS
- Arviointiasiakirjat
- Oppilaitoksen turvallisuuskansio. http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/lainsaadanto/opetusta_koskevat_normit
- Pelastussuunnitelma
- Terveydenhuoltoon liittyvät asiakirjat
- Toimilupa (AMK)
- Tekijänoikeusasiakirjat
- Työsuojeluasiakirjat
- Kriisisuunnitelma
1. Opetuksen suunnittelu lähtee liikkeelle opetussuunnitelmasta. ePerusteet -palvelussa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi voi tutustua voimassa oleviin opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin.
Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen.
Opetushallitus antaa eri koulutusmuotoja ja -aloja sekä tutkintoja varten perusteet. Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toiminnallisia vaikutuksia pääasiassa koulutuksen arvioinnin yhteydessä.
Lähde: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet
2. Sivulta http://www.finlex.fi/fi/laki/ löytyy Suomen sähköinen säädöskokoelma. Sieltä löytyy myös asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudelle. Asetuksessa 986/1998 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986#a986-1998 säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
3. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621. Lain tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
6. HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Sen avulla opiskelijan on tarkoitus suunnitella omia opintojaan ja selkeyttää opintojen tavoitteet. Opiskelija selvittää, että mitä opintoja tutkinnon suorittamiseksi tarvitaan ja minkälaisessa aikataulussa ne suoritetaan. HOPSin perustana on opintosuunnitelma ja tutkintorakenne.
7. HOJKS tarkoittaa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Perusopetuslain mukaan erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista, oppimisen tukea, muu tuki taas koulunkäynnin tukea. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostaa järjestelmällisen ja suunnitelmallisen kokonaisuuden. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.
HOJKSssa määritellään mm. opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi sekä muut pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat ja oppimateriaalit. Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSssa luetellaan nämä aineet sekä määritellään niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä määritellään, miten edistymistä seurataan ja arvioidaan.
Erityisopetukseen sisältyvät pedagogiset ratkaisut voivat vaihdella eri oppiaineissa ja muilla oppimisen alueilla. Osa pedagogisesta tuesta voi olla myös lyhyempiaikaista, yksittäiseen oppiaineeseen suunnattua tukea, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Erityistä tukea saavalle oppilaalle annettavaa muuta laissa tarkoitettua tukea on esimerkiksi oppilashuollon palvelut sekä tulkitsemis- tai avustajapalvelut. Myös oppilaan saama muu tuki määritellään HOJKSssa.
Lähde: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/tietoa_tuen_jarjestamisesta/erityinen_tuki
🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺
Mitkä ovat oppimiskäsitykset ja miten ne vaikuttavat opetuksen suunnitteluun?
Määrittele mitä tarkoitetaan oppimiskäsityksellä?
Oppiminen määritellään oppimisteorioiden kautta. Oppimisteorioissa on määriteltävissä kolme pääsuuntausta. Behaviorismi, kognitivismi ja konstruktivismi. Jokainen oppimisteoria tarjoaa perustan oppimisen ja opetuksen suunnittelulle. Kun opettajalla on hallussaan riittävä valikoima opetuksellisia menetelmiä sekä tieto siitä, että miten ja milloin niitä kannattaa käyttää, niin hän voi luoda oppimisympäristön, joka parhaiten tukee oppilaan oppimista, ongelmanratkaisua tai oppimistuloksien toteutumista. Opettajan tulee myös pystyä käyttämään valitsemaansa menetelmää erilaisille oppijoille sopivalla tavalla. Tällöin menetelmä tukee myös oppijoiden yksilöllisiä oppimistyylejä.
Lähde: https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/oppimisen-tukeminen/oppimiskaesitysten-paeaesuuntauksista-1
Oheisessa kuvassa on selvästi kuvattu miten eri näkemykset ovat muodostuneet. Niihin vaikuttavat ihmiskäsitykset sekä tiedonkäsitykset.
Mekanistisessa ihmiskäsityksessä oppija on passiivinen valmiin tiedon vastaanottaja ja siihen reagoija.
Humanistisessa ihmiskäsityksessä oppija on tavoitteellinen ja aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä ja arvioija sekä oman tietorakenteensa jäsentäjä.
Positivistinen tiedonkäsitys tarkoittaa, että havainnoitsija ja havainnoitava ilmiö ovat erillään toisistaan. Tieto on oppijan ulkopuolella. Tieto on aistihavaintoihin perustuvaa ja mitattavaa.
Konstruktivistinen tiedonkäsitys tarkoittaa, että havainnoitsija ja havainnoitava ilmiö ovat sidoksissa toisiinsa. Oppija luo itse omat tietorakenteensa. Tiedon rakentaminen on tulkinnallista, kriittistä ja soveltavaa.
Behavioristinen oppimiskäsityksen mukaan kaikenlainen oppiminen on ärsyke – reaktio -kytkentöjen muodostumista ja vahvistumista. Kognitivistinen oppimiskäsityksen mukaan aikaisemmat tieto- ja merkitysrakenteet sekä vuorovaikutus ympäristön kanssa ovat keskeistä oppimisessa.
Lähde: http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/
Jenni löysi Taikopedan sivulta hyvän taulukon, joka selventää hyvin eri oppimisnäkemysten eroja.
Lähde: http://www.taikopeda.fi/oppaitaopettamiseen/opetus/lahestymistapoja_opetukseen.html
Oma oppimiskäsitykseni ei ole vielä ihan selvä. Minulla on opettajakokemusta vain tästä verkkoympäristöstä. Omana opiskeluaikanani olen tottunut melko paljon itse tuohon behavioristiseen tyyliin. Eli opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat. Olen huomannut, että oma opetuksenikin helposti menisi tuohon behaviorismin suuntaan. Eli etsin mielestäni tärkeitä asioita aiheesta ja kerron ne muille. Onneksi, meitä näissä opetustunneissa ohjaavat opettajat ovat jatkuvasti kertoneet eri opetusmenetelmien tärkeydestä ja, että opetuksen tulisi olla oppilasta aktivoivaa. Luulen, että nyt edustan ehkäpä eniten tuota humanistista näkemystä. Minulle luontainen opetustapa on tällä hetkellä tuollainen keskusteleva ja vuorovaikutteinen tyyli. Erilaisilla tehtävillä olen ja olemme ryhmässä pyrkineet suunnittelemaan opetustunneille hyvin opettajaoppilaita aktivoivia tehtäviä, että pääsisimme tuohon opetustyyliin, jota konstruktivismissa kuvataan auttajan ja opastajan rooliksi.
Teoriaa oppimiskäsityksistä:
Behaviorismissa opetuksen tyypillisiä piirteitä ovat:
- opetussuunnitelmissa esitetään tarkat tavoitekuvaukset
- opetus nähdään tiedon siirtämisenä
- opetus on opettajakeskeistä
- oppilas on toiminnan kohde ja hänen roolinsa on oppimisprosessissa passiivinen
- oppiminen on ulkoa ohjattua
- palaute oppimisen yhteydessä on tärkeää
- oppimistulosten arviointi on määrällistä.
Oppimateriaali:
- valmista, itseohjaavaa materiaalia sisältävät oppimateriaalipankit
- pilkottu selkeästi rajattuihin sisältöalueisiin, jotka on jaettu osatehtäviksi,osatehtäviin voi vastata yksiselitteisesti (kyllä tai ei -vastaukset tai monivalintatehtävät).
Kognitivismissa opetuksessa pyritään saamaan aikaan ajattelua ja pohdintaa, jonka avulla ymmärretään ja opitaan. Tiedon prosessointi korostuu. Tavoitteet asetetaan väljästi eikä ennakkosuunnittelu ole pikkutarkkaa vaan opetuksessa pyritään opetuskokonaisuuksiin ja
käytetään oppijakeskeisiä toimintatapoja, ryhmäpohdintoja, pari-työskentelyä, projekteja ja oppimistehtäviä perinteisten tenttien asemasta. Keskeisenä nähdään tiedon käsittely. Tunteet ja ympäröivä todellisuus ovat toissijaisia.
Oppimateriaali:
- tarkoin laadittu valmis oppimateriaali,
- harkitusti valittuja sisältöjä ja oppimistehtäviä,tehtävät sisältävät soveltavia, autenttisia ongelmia,
- tehtävät perustuvat opiskelijoiden keskinäiselle ongelmanratkaisulle.
Konstruktivismissa opetussuunnitelmaan kirjataan vain keskeiset tavoitteet ja ideat, jotka mahdollistavat koulutusvaiheen kokonaisosaamisen. Hyvän osaamisen kriteerit esitetään. Oppiminen on oppijan aktiivinen tiedon konstruointiprosessi. Oppija valikoi ja tulkitsee informaatiota aikaisemman oppimansa ja odotustensa pohjalta. Ymmärtäminen ja ajattelu ovat aina keskeisiä oppimisessa. Tavoitteena on, että oppijalle syntyy omiksi ja tärkeiksi koettuja ongelmia, jotka ovat koulutuksen kannalta relevantteja. Oppiminen on aina konteksti- ja tilannesidonnaista. Ihminen oppii jatkuvasti, myös koulutustilanteiden ulkopuolella. Hyvän opettajuuden edellytys on taito luoda oppimisympäristöjä, jotka herättävät oppijassa kysymyksiä ja auttavat häntä konstruoimaan vastauksia ymmärtäen, mihin ollaan pyrkimässä. Oleellista opettajan toiminnassa on sekä opiskeltavan asian kannalta tärkeiden kysymysten virittäminen että opiskelijoiden ajattelu- ja ymmärtämisvalmiuksien harjaannuttaminen antamalla heille monipuolisia mahdollisuuksia saada palautetta toiminnastaan. Koulutuksen keskiöön nousee oppimaan oppimisen valmiuksien oppiminen.
Oppimateriaali:
- sekä opettajan valmistamaa oppimateriaalia että opiskelijoiden itsensä etsimää ja tuottamaa materiaalia,
- sallii opiskelijan tehdä valintoja omien tarpeidensa mukaisesti,
- opiskelijoiden omiin kokemuksiin perustuvat oppimistehtävät.
Lähde: http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/
Lähde: http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/oppimiskasitykset
Oppimiskäsitysten perusteella yritetään ymmärtää, että miten ihminen oppii. Eri oppimiskäsityksistä seuraa myös erilaisia opetusmenetelmiä, eli miten opetetaan. Jokainen oppimisteoria tarjoaa perustan oppimisen ja opetuksen suunnittelulle. Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavat: opettaja, oppilas, aihe ja tavoitteet. Opetusmenetelmä on opetuksen toteuttamis- tai työtapa ja sen tulisi edistää oppijan oppimista. Opetusmenetelmän muodolla opettaja organisoi opetusta, aktivoi ja motivoi oppijoita. Opetusmenetelmiä on paljon ja niiden onnistunut käyttö riippuu mm. kurssin tavoitteista, opettajan opetustaidoista ja -tyylistä. Taitava opettaja hallitsee useita opetusmenetelmiä ja kykenee valitsemaan tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät ja käyttämään niitä vaihtelevasti erilaisissa opetustilanteissa.
Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavat mm. (Knuuttila ja Virtanen 2001, 11):
- Opiskelijoiden taso, tottumukset ja motivaatio.
- Opettajan valmiudet, kokeiluhalu ja kokemus erilaisista opetusmenetelmistä.
Opetettava aihe, kurssin sisältö ja tavoitteet. - Eri opetusmenetelmien vaatimukset esim. opetustilat, ryhmän koko ja aika.
- Opetusmenetelmien vaihtelevuus ja tarkoituksenmukaisuus.
Lähde: http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetelmat/
Alla oleva opetusmenetelmiä hyvin havainnollistava kuva löytyi Pasi Kaipaisen Hankeraportista: Oppimiskäsityksistä sopiviin opetusmenetelmiin. Jyväskylän Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Siinä on erilaisia opetusmenetelmiä luokiteltuna yksilö-ryhmä -tasolla sekä helppo-vaativa -tasolla. Itselleni nämä eri opetusmenetelmät antavat sitä konkretiaa opetuksen suunnitteluun ja monipuolistamiseen. Esimerkiksi tämän kuvan avulla on helppo valita yksilötason helppo opetusmenetelmä.
Kuvan lähde: http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/20098/jamk_1205827182_7.pdf?sequence=1
Lisäksi Opettajan käsikirjasta http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789622480637.pdf löytyi paljon asiaa erilaisista opetusmenetelmistä.
Professori Kirsti Longan haastattelu Opettaja -lehdessä käsittelee uutta oppimiskäsitystä:
http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1408912061114
🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺
Jotta
oppimisprosessi olisi laadukas, on opettajan otettava huomioon
oppimisprosessin eri vaiheet ja oppimiseen vaikuttavat tekijät jo opetusta
ja ohjausta suunnitellessaan. Opettajan olisi pystyttävä
suunnittelemaan ja toteuttamaan opetus niin, että kaikki opiskelijat
pystyisivät parhaaseen mahdolliseen oppimiseen. Kaikkien olisi
löydettävä itselleen paras tapa oppia ja opettajan olisi pystyttävä
ohjaamaan oppilaita siihen suuntaan.
Halti -tiimi käsitteli laadukasta oppimisprosessia. Alla olevat tekstit ovat heidän esityksestään.
Oppimisprosessissa voidaan erottaa seuraavat vaiheet:
1. Aktivoituminen: Mikä on nykyhetken osaaminen, käsitys ja ymmärrys aiheesta.
2. Oppimistarpeen tunnistaminen: Mitä aiheesta ei vielä osata tai ymmärretä riittävän laadukkaasti, mitä pitää vielä oppia.
3. Motivoituminen: Jotta oppimisprosessi olisi laadukas täytyy oppijan olla motivoitunut oppimaan. Muuten oppimisprosessista puuttuu tiettyä tehokkuutta ja vaikuttavuutta oppimisen kannalta. Motivaatio on ikään kuin polttoaine, joka pitää oppimisprosessin käynnissä.
4. Tiedonhankinta: Oppiminen edellyttää tiedon lisääntymistä. Tietoa voi hankkia eri tavoin. Kuulemalla, näkemällä, lukemalla, kokemalla, tekemällä, havainnoimalla, tutkimalla ym.
5. Sisäistäminen: Oppiakseen ihmisen pitää sisäistää tieto. Tieto ei saa jäädä ulkokohtaiseksi.
6. Soveltaminen käytäntöön: Mitä on opittu ja kuinka hyvin uutta tietoa osataan soveltaa käytäntöön ja hyödyntää.
7. Reflektointi ja arviointi: Oppija arvioi mitä on oppinut, mitä on vielä oppimatta ja miten osaamista voi vielä kehittää. Oppiminen on jatkuva prosessi. Toisilta saatu palaute auttaa oppijaa oman osaamisen arvioinnissa ja reflektoinnissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti