Arviointi- ja palauteosaaminen

5. Ohjaat opiskelijan ymmärtämään ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.

5.1. Ymmärrät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt.


6. Arvioit opiskelijoiden oppimista ja osaamista.

6.1. Ymmärrät arvioinnin tehtävät ja tavoitteet.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Torstai 19.10.2017, opettajatiimit opettavat

Tiimi 1: Mitkä määräykset ja ohjeet ohjaavat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen opiskelija-arvioinnin toteutusta (Annapurna, Anna ja Marko)
Tiimi 2. Miten oppimisen ja osaamisen arviointi eroavat toisistaan (Elbrus, Tanja ja Leena)
Tiimi 3. Miten varmistetaan, että opiskelijat ymmärtävät osaamistavoitteet/ammattitaitovaatimukset (Halti, Kyösti)
Tiimi 4: Millainen arviointi edistää opiskelijan oppimista (Mount Everest, Elina)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Opetushallituksen laatimissa tutkinnon perusteissa on määritelty osaamistavoitteet, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Niiden perusteella oppilaitokset tekevät omat opetussuunnitelmansa ja arviointisuunnitelmansa. Arviointikriteerit määrittävät mitä oppilaan tulee osata tyydyttävällä (T), hyvällä (H) ja kiitettävällä (K) tasolla.

Työssäoppimisessa oppilasta on arvioitava ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Työpaikkaohjaaja antaa työssäoppimisesta palautetta ja osallistuu myös arviointiin. Työssäoppimisen arvioinnin kohteita ovat työprosessin hallinta, työmenetelmien ja välineiden hallinta, työn perustana olevan tiedon hallinta ja elinikäisen oppimisen taitojen hallinta. Opiskelijan oppimista verrataan ammattitaitovaatimuksiin (mitä opiskelija osaa). Ammattiosaamisen näytön avulla arvioidaan ammattitaitovaatimuksia ja ammattitaitoa.

Oppisen ja osaamisen arviointi tarkoittavat eri asioita. 

Oppisen arvioinnilla tarkoitetaan jatkuvaa toimintaa, jossa seurataan oppimisen etenemistä ja osaamisen kehittymistä. Palautteen jälkeen opiskelijan olisi pysytyttävä kehittämään toimintaansa haluttuun suuntaan. Palaute annetaan suullisesti tai kirjallisesti. Palautteessa ei anneta arvosanaa. Palautteen on tarkoitus olla kannustavaa ja parantaa oppimistuloksia.

Osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan oppimisen tuloksen arviointia. Arvioinnissa noudatetaan arviointikriteeristöä ja arvosana näkyy todistuksessa. Osaamisen arvioinnissa arvioidaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä osaamistavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia.

Opiskelijoiden kannalta on tärkeää, että opetuksen tavoitteet sekä arvioinnin kriteerit ja menetelmät ovat johdonmukaisia ja opiskelijan tiedossa. Palautteen antaminen, motivointi ja opiskelijoiden oppimisen tukeminen ohjaavat kaikki opiskelijoita kohti oikeita osaamistavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia.

Opettajan on suunniteltava opetuksen lisäksi myös arviointia. Ne on suunniteltava siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Perusvaatimuksena voidaan pitää arvioinnin ja palautteen luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. 

⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫⧫

Osaamisen ja oppimisen arviointi ammattikoulussa. Laki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140787#Lidp450655600

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia säätelevät laki
(L 630/1998, 787/2014) ja asetus (A 811/1998, 799/2014) ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräykset ammatillisten perustutkintojen perusteista.


Laissa opiskelijan arviointi määritellään opiskelijaa ohjaavaksi ja kannustavaksi toiminnaksi. Arvioinnin avulla annetaan edellytykset itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta ja varmistetaan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja sitä on tehtävä riittävän usein. Arviointiin voivat osallistua opiskelija itse, opettajat, työpaikkaohjaaja ja muut opiskelijat.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin, ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Niiden on oltava kaikkien arviointiin osallisena olevien tiedossa.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet vastaavat kysymykseen: mitä on osattava ja arviointikriteerit vastaavat kysymykseen, minkä tasoisesti tämä osaaminen hallitaan.


Arviointi annetaan opiskelijalle palautteena. Annetun palautteen on oltava konkreettista ja opiskelijan osaamisen analysointia niin, että opiskelija havainnoi ja tiedostaa omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa ammattitaitovaatimuksiin, osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opettajan toiminnan pitäisi myös lisätä opiskelijan itsearvioinnin kehittymistä.

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan sisältyvässä opiskelijan arviointia koskevissa yleisissä periaatteissa on esitettävä muun muassa:

• miten opiskelijoille ja työelämälle tiedotetaan arvioinnista
• miten osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutetaan
• miten oppiminen ja osaaminen arvioidaan
• miten arvioinnin suunnitelmat tehdään yhteistyössä työelämän edustajien kanssa
• miten ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan :
•  yhteistyössä työelämän kanssa
• kuka voi toimia arvioijana
• mitkä ovat arviointiin osallistuvien vastuut, tehtävät ja työnjako
• kuka vastaa arvioijien ohjaamisesta ja perehdyttämisestä
• miten opiskelijaa ohjataan ja tuetaan ennen näyttöä, näytön aikana ja sen jälkeen

• miten opiskelijoiden itsearviointia kehitetään
• miten osaamisen arvioinnista saadun arvosanan voi korottaa tai suorituksia uusia
• miten arviointiin haetaan oikaisua ja kuinka asia käsitellään
• mitä arviointitietoa tallennetaan ja miten sitä säilytetään
• miten tutkintokohtaiset arviointisuunnitelmat toimitetaan hyväksyttäviksi
• miten HOPS:iin sisältyvät henkilökohtaiset arviointisuunnitelmat laaditaan, miten niiden toteutumista seurataan ja miten ja milloin niitä päivitetään
• miten hyväksyttyjen arviointisuunnitelmien toteutumista seurataan
• miten kerätään ja hyödynnetään arviointitietoa toiminnan kehittämiseksi.

Kuva: Oppimisen ja osaamisen arvioinnin suunnittelu ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kuvan ja tekstin lähde: Ammatillinen peruskoulutus, Arvioinnin opas:
http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf


⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫⏫
Oma opetustuntimme käsitteli oppimisen ja osaamisen arvioinnin eroja. Alla oppitunnin perustana olevaa teoriaa asiasta.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Eli arviointi ohjaa, kannustaa ja tuottaa tietoa osaamisesta sekä opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajile.

Opiskelijan arvioinnista tiedottamisen päätehtävänä on se, että kaikki arviointiin osallistuvat (opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja) ovat tietoisia niistä oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista, joita opiskelijan arviointi heille tuo.

Oppimisen arviointi motivoi, ohjaa ja kannustaa opiskelijaa opintojen aikana. Oppimisen arviointia tulee tehdä jatkuvasti opiskelijan oppimisprosessin aikana. Oppimisen arvioinnista on hyvä tehdä kirjallinen suunnitelma tutkinnon osittain. Oppimisen arvioinnin tarkoituksena on tukea oppimisprosessia.

Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa.

Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä tutkinnoittain suunnitelma tutkinnon osien muodostumisesta. Tämän suunnitelman avulla opinnot suunnitellaan oppimisprosessiksi, joka tukee opiskelijan oppimista ja tutkinnon osien tavoitteiden saavuttamista. Tutkinnon osat voidaan jakaa opintojaksoihin, mikäli se on oppimisen kannalta mielekästä. Opintojaksojen tulee olla työtoimintakokonaisuuksia ja riittävän laajoja. Eri opintojaksoista muodostuu välitavoitteita, jotka johtavat kohti tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden edellyttämää osaamista.

Oppimisen arviointi edellyttää itsearviointitaitoa. Sitä tulee koulutuksen aikana harjoitella, jotta opiskelijalla olisi valmiudet tulevassa työssään arvioida omaa osaamistaan ja työnsä laatua. Itsearviointi edellyttää tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden sekä arviointikriteereiden tuntemista.

Oppimisen arvioinnin tulee olla opiskelijakeskeistä. Opiskelijakeskeisyys tarkoittaa sitä, että jokaista opiskelijaa autetaan ja tuetaan eteenpäin opinnoissa. Opiskelijakeskeisyys ei sulje pois opiskelun ja arvioinnin sosiaalisuutta. Oppimisen arvioinnin avulla opiskelijan tulee voida oivaltaa oppimisen mielekkyys työelämää varten.

Oppimisen arvioinnista on hyvä tehdä opiskelijaryhmäkohtainen tai opiskelijakohtainen kirjallinen suunnitelma. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat kaikki samoja opintoja opettavat opettajat. Arvioinnin suunnittelu pakottaa opettajat pohtimaan, mikä on opetuksen tarkoitus ja millaista osaamista kussakin kokonaisuudessa halutaan saavuttaa.


Osaamisen arvioinnin tavoitteena on koota tietoa opiskelijan saavuttamasta osaamisesta. Osaamisen arviointi tuottaa tietoa sekä opiskelijalle että eri sidosryhmille. Osaamisen arvioinnista koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimistuloksia ja tutkinnon suorittamista.

Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista.

Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty.

Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmissaan.

Osaamisen voidaan katsoa koostuvan työn vaatimien tietojen ja taitojen hallinnasta ja niiden soveltamisesta käytännön työtehtäviin. Osaamisen arvioinnilla pyritään myös ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa sekä kehittämään opiskelijan itsearviointitaitoja.

Ammatillisissa tutkinnon osissa osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä, vaan niissä osaaminen arvioidaan muilla menetelmillä.

Arviointimenetelmää valittaessa on oleellista, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan hänelle parhaiten soveltuvalla tavalla. On tärkeää vaihdella arviointimenetelmiä niin, että kullekin opiskelijalle löytyy paras tapa ilmaista osaamistaan.

Ammattiosaamisen näyttö on ammatillisten tutkinnon osien keskeisin ammattitaidon arviointimenetelmä. Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimisen tulosta.

Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tutkinnon perusteissa.

Muu osaamisen arviointi kohdistuu niihin tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, joita ei voida osoittaa ammattiosaamisen näytöissä.

Kun arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit ovat kaikkien osapuolien tiedossa, tulee arvioinnista avointa.

Opiskelijan arviointi on luotettavaa ja vertailtavaa, kun opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Tämä edellyttää, että kaikki arviointiin osallistuvat ymmärtävät ne samalla tavalla.

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on avainasemassa opetusta, oppimista ja arviointia koskevan toiminnan yhtenäistämisessä. Arvioinnin periaatteet on kirjattava opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Kaikkien arviointia koskevien säädösten ja määräysten on hyvä olla helposti saatavilla.


Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty

· arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja

· arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän tasoille.


Arviointi kohdistuu

– työprosessin

– työmenetelmien, välineiden ja materiaalin

– työn perustana olevan tiedon hallintaan ja

– elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan.


Neljä elinikäisen oppimisen avaintaitoa arvioidaan erikseen: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky.

Lisäksi seuraavat avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien tai työn pohjana olevan tiedon hallinnan yhteydessä: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

Oppimisen arvioinnin menetelmiä:

1. suullinen palaute: Suullisen palautteen annossa opettajalta ja työpaikkaohjaajalta vaaditaan paitsi vuorovaikutustaitoja myös kykyä kuunnella ja havainnoida opiskelijan reaktioita. Opiskelijalla on oikeus saada opintojensa alusta alkaen riittävästi suullista ja kirjallista palautetta siitä, miten hänen opintonsa etenevät kohti tutkinnon osan tavoitteita.

2. portfolio eli kasvun kansio: Portfolio, jota monesti nimitetään kasvun kansioksi tai ammatillisen kasvun kansioksi, on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi oppimisen ohjaamisen välineeksi. Tutkinnon osan tavoitteiden tulee ohjata kasvun kansion ohjeistuksen laatimista. Kasvun kansiota käytettäessä opiskelijan tulee riittävän hyvin hahmottaa, mistä siinä on kysymys ja mitä hänen työskentelyltään odotetaan.

3. toiminnalliset arvioinnit: Useilla aloilla, esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalla, opiskellaan paljon työsaleissa. Työsalityöskentelyssä on oppimisen arvioinnin kannalta monta hyvää asiaa: opettaja on koko opiskelijan työskentelyn ajan läsnä ja tekniset suoritukset on myös kohtalaisen
helppo arvioida mm. mittaamalla, jolloin palautteen antaminen helpottuu. Työsalityöskentelyn yhteydessä kannattaa silloin tällöin kuitenkin järjestää systemaattinen palautekeskustelu ja kirjata se opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

4. aukkomoniste: Aukkomonisteessa osa oppimateriaalista jätetään pois ja tilalle laitetaan aihetta vastaava kysymys. Opiskelija seuraa luennon etenemistä monisteesta täydentäen kuulemansa perusteella aukkokohdat. Opetuksessa on siis edettävä melko täsmällisesti monisteen mukaan. Tyhjien kohtien pitäisi olla relevantteja, koska huomio suuntautuu niihin.

5. tentti: On olemassa monenlaisia tenttimuotoja. Eräs on sellainen, jossa tentti rakennetaan oppimistilanteeksi. Opiskelijan oppimistavoitteeksi tulee aiheena olevan asian ymmärtäminen, ei sen mekaaninen muistaminen. Joidenkin asioiden ulkoaopettelu ja mekaaninen muistaminen on kuitenkin edelleen tärkeää.

Lähde:
http://www.oph.fi/download/46585_opiskelijan_arvioinnin_hyvia_kaytantoja.pdf

Mittarit ja työkalut

Arvioimiseksi tarvitaan mittareita ja työkaluja, jotka palvelevat sekä oppimisen että osaamisen arviointia:

Oppimisen arvioinnin mittarit voivat olla esimerkiksi opiskelijan itsearviointilomakkeita, käsitekarttoja, portfolioita, kokeita tai opettajan ohjaustyön tueksi suunniteltuja tarkistuslistoja tai kysymyspattereita.

Osaamisen arvioinnin mittarit ovat arviointimenetelmiä, joiden avulla tutkinnon perusteiden mukainen kestävän kehityksen ammattiosaaminen voidaan arvioida kattavasti ja luotettavasti näyttötilanteessa.

Lähde: http://www.koulujaymparisto.fi/kekeserti/indikaattori_2.php?indi=l5


------------------------------------------------------------------------------------------------------------